mara

Wikisanakirjasta
Katso myös: mära, Mara

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mara f. (monikko maras)

  1. (Keski-Amerikka, Meksiko) nuorisojoukko, jengi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Islanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi mara maran mörur mörurnar
akkusatiivi möru möruna mörur mörurnar
datiivi möru mörunni mörum mörunum
genetiivi möru mörunnar mara maranna

mara f.

  1. (läh. germaanisessa mytologiassa) naispuolinen paha henki, joka aiheuttaa painajaisen; succubus

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mara yl. (2) (yks. määr. maramen[luo], mon. epämäär. maramar [luo], mon. määr. maramarna [luo])

  1. (läh. germaanisessa mytologiassa) naispuolinen paha henki, joka aiheuttaa painajaisen; succubus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mara Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)