manto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manto (1-J)

  1. (kasvitiede) pintapuu, elävistä soluista muodostunut kerros puun pinnalla jällen alla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑnt̪o/, [ˈmɑ̝n̪t̪o̞]
  • tavutus: man‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manto mannot
genetiivi mannon mantojen
partitiivi mantoa mantoja
akkusatiivi manto;
mannon 		mannot
sisäpaikallissijat
inessiivi mannossa mannoissa
elatiivi mannosta mannoista
illatiivi mantoon mantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mannolla mannoilla
ablatiivi mannolta mannoilta
allatiivi mannolle mannoille
muut sijamuodot
essiivi mantona mantoina
translatiivi mannoksi mannoiksi
abessiivi mannotta mannoitta
instruktiivi – mannoin
komitatiivi – mantoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo manno-
vahva vartalo manto-
konsonantti-
vartalo 		-

Käännökset[muokkaa]

1. manto

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

mantopuu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • manto Kielitoimiston sanakirjassa
  • manto Tieteen termipankissa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manto m. (monikko mantos)

  1. viitta, vaippa
  2. (geologia) vaippa
  3. (eläintiede) vaippa (nilviäisen)
  4. aaroninsauva, munkinhuppu (Arum maculatum)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • manto Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=manto&oldid=4356971”