maikka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (puhekieltä, koululaisslangi) opettaja, (aiemmin) erityisesti oppikoulun opettaja
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑi̯kːɑ/
- tavutus: maik‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maikka | maikat |
| genetiivi | maikan | maikkojen (maikkain) |
| partitiivi | maikkaa | maikkoja |
| akkusatiivi | maikka; maikan |
maikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maikassa | maikoissa |
| elatiivi | maikasta | maikoista |
| illatiivi | maikkaan | maikkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maikalla | maikoilla |
| ablatiivi | maikalta | maikoilta |
| allatiivi | maikalle | maikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maikkana | maikkoina |
| translatiivi | maikaksi | maikoiksi |
| abessiivi | maikatta | maikoitta |
| instruktiivi | – | maikoin |
| komitatiivi | – | maikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | maika- | |
| vahva vartalo | maikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. opettaja
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- maikka Kielitoimiston sanakirjassa