maakauppa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maakauppa

  1. kauppa jostain maa-alueesta
  2. (historia) maaseudulla kaupunkien ulkopuolella käytävä kauppa
    Mikkelin pitäjä oli saanut markkinaoikeudet vuonna 1744, mutta maakaupan harjoittaminen oli kiellettyä ennen kaupungin perustamista vuonna 1838.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːˌkɑu̯pːɑ/
  • tavutus: maa‧kaup‧pa

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]