mäti

Wikisanakirjasta
Katso myös: mati

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mäti (5-F) (monikko mädit)

Mätiä syötäväksi
Wikipedia
Katso artikkeli Mäti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (biologia) kudussa naaraskalan laskemat mätimunat, jotka koiraskala hedelmöittää maidilla
    Myös äyriäisten munia kutsutaan mädiksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmæt̪i/, [ˈmæt̪i]
  • tavutus: mä‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mäti mädit
genetiivi mädin mätien
(mätein)
partitiivi mätiä mätejä
akkusatiivi mäti;
mädin
mädit
sisäpaikallissijat
inessiivi mädissä mädeissä
elatiivi mädistä mädeistä
illatiivi mätiin mäteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mädillä mädeillä
ablatiivi mädiltä mädeiltä
allatiivi mädille mädeille
muut sijamuodot
essiivi mätinä mäteinä
translatiivi mädiksi mädeiksi
abessiivi mädittä mädeittä
instruktiivi mädein
komitatiivi mäteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mädi-
vahva vartalo mäti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kalanmäti, lohenmäti, mateenmäti, muikunmäti, mätikala, mätimuna, mätitahna, sammenmäti, siianmäti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mäti Kielitoimiston sanakirjassa
  • mäti Tieteen termipankissa