mässäilijä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mässäilijä (12)

  1. henkilö, joka mässäilee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmæsːæi̯ˌlijæ/
  • tavutus: mäs‧säi‧li‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mässäilijä mässäilijät
genetiivi mässäilijän mässäilijöiden
mässäilijöitten
(mässäilijäin)
partitiivi mässäilijää mässäilijöitä
akkusatiivi mässäilijä;
mässäilijän
mässäilijät
sisäpaikallissijat
inessiivi mässäilijässä mässäilijöissä
elatiivi mässäilijästä mässäilijöistä
illatiivi mässäilijään mässäilijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mässäilijällä mässäilijöillä
ablatiivi mässäilijältä mässäilijöiltä
allatiivi mässäilijälle mässäilijöille
muut sijamuodot
essiivi mässäilijänä mässäilijöinä
translatiivi mässäilijäksi mässäilijöiksi
abessiivi mässäilijättä mässäilijöittä
instruktiivi mässäilijöin
komitatiivi mässäilijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mässäilijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]