mäkisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mäkisyys (40)

  1. se, että on mäkinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmækisyːs/
  • tavutus: mä‧ki‧syys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mäkisyys mäkisyydet
genetiivi mäkisyyden mäkisyyksien
partitiivi mäkisyyttä mäkisyyksiä
akkusatiivi mäkisyys;
mäkisyyden
mäkisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi mäkisyydessä mäkisyyksissä
elatiivi mäkisyydestä mäkisyyksistä
illatiivi mäkisyyteen mäkisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mäkisyydellä mäkisyyksillä
ablatiivi mäkisyydeltä mäkisyyksiltä
allatiivi mäkisyydelle mäkisyyksille
muut sijamuodot
essiivi mäkisyytenä mäkisyyksinä
translatiivi mäkisyydeksi mäkisyyksiksi
abessiivi mäkisyydettä mäkisyyksittä
instruktiivi mäkisyyksin
komitatiivi mäkisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mäkisyyde-
vahva vartalo mäkisyyte-
konsonantti-
vartalo
mäkisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan mäkinen vartalosta mäkis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]