määräävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
määräävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä määrätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | määräävä | määräävät |
| genetiivi | määräävän | määräävien (määrääväin) |
| partitiivi | määräävää | määrääviä |
| akkusatiivi | määräävä; määräävän | määräävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | määräävässä | määräävissä |
| elatiivi | määräävästä | määräävistä |
| illatiivi | määräävään | määrääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | määräävällä | määräävillä |
| ablatiivi | määräävältä | määrääviltä |
| allatiivi | määräävälle | määrääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | määräävänä | määräävinä |
| translatiivi | määrääväksi | määrääviksi |
| abessiivi | määräävättä | määräävittä |
| instruktiivi | – | määräävin |
| komitatiivi | – | määräävine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- määräävä Kielitoimiston sanakirjassa