lähentely
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pyrkiminen seksuaalisesti lähemmäs, erityisesti koskettelemalla
- Lähentely alkoi tuntua vastenmieliseltä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlæhenˌt̪ely/
- tavutus: lä‧hen‧te‧ly
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lähentely | lähentelyt |
| genetiivi | lähentelyn | lähentelyjen lähentelyiden lähentelyitten |
| partitiivi | lähentelyä | lähentelyitä lähentelyjä |
| akkusatiivi | lähentely; lähentelyn |
lähentelyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lähentelyssä | lähentelyissä |
| elatiivi | lähentelystä | lähentelyistä |
| illatiivi | lähentelyyn | lähentelyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lähentelyllä | lähentelyillä |
| ablatiivi | lähentelyltä | lähentelyiltä |
| allatiivi | lähentelylle | lähentelyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lähentelynä | lähentelyinä |
| translatiivi | lähentelyksi | lähentelyiksi |
| abessiivi | lähentelyttä | lähentelyittä |
| instruktiivi | – | lähentelyin |
| komitatiivi | – | lähentelyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lähentely- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä lähennellä
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lähentely Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2