luuta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luuta (10-F)

  1. yl. varrellinen lattian tai vastaavien pintojen lakaisuväline
    Varvuista tehtyä luutaa käytetään monesti ilman erillistä vartta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluut̪ɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi luuta luudat
genetiivi luudan luutien
(luutain)
partitiivi luutaa luutia
akkusatiivi luuta; luudan luudat
Sisäpaikallissijat
inessiivi luudassa luudissa
elatiivi luudasta luudista
illatiivi luutaan luutiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi luudalla luudilla
ablatiivi luudalta luudilta
allatiivi luudalle luudille
Muut
essiivi luutana luutina
translatiivi luudaksi luudiksi
abessiivi luudatta luuditta
instruktiivi luudin
komitatiivi luutine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

harjasluut, havuluuta, luutamummo, luutapallo, uuniluuta, varpuluuta, varsiluuta

Substantiivi[muokkaa]

luuta

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta luu