luova

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

luova (10) (komparatiivi luovempi, superlatiivi luovin) (taivutus)

  1. sellainen jolla on luovuutta; joka kykenee luomaan, keksimään uutta
    Kari on todella luova insinööri.
  2. sellainen jossa saa käyttää luovuutta; joka edellyttää luovuutta
    luova työ
    luovilla aloilla

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

luova (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä luoda

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi luova luovat
genetiivi luovan luovien
(luovain)
partitiivi luovaa luovia
akkusatiivi luova; luovan luovat
Sisäpaikallissijat
inessiivi luovassa luovissa
elatiivi luovasta luovista
illatiivi luovaan luoviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi luovalla luovilla
ablatiivi luovalta luovilta
allatiivi luovalle luoville
Muut
essiivi luovana luovina
translatiivi luovaksi luoviksi
abessiivi (luovatta) (luovitta)
instruktiivi luovin
komitatiivi luovine