luottotappio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luottotappio
- (liiketaloustiede) myönnetty luotto, joka on määritelty sellaiseksi, että velallinen ei pysty maksamaan sitä takaisin
- Rahoituslaitosten luottotappiot nousivat lamavuosina ennätysmäisiksi.
- Pankit lainaavat rahaa varovaisesti, jotta välttäisivät luottotappioita.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluo̯t̪ːoˌt̪ɑpːio/
- tavutus: luot‧to‧tap‧pi‧o
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista luotto ja tappio
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luottotappio Kielitoimiston sanakirjassa