lukio

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Lukio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lukio (3)

  1. Suomen koulutusjärjestelmän vapaaehtoinen oppilaitos, joka antaa yleissivistystä ja valmiudet aloittaa opinnot korkea-asteella
    olla lukiossa
    mennä lukioon
    käydä lukiota
  2. rakennus jossa ko. opetus järjestetään
    lukion pihalla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlukio/
  • tavutus: lu‧ki‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lukio lukiot
genetiivi lukion lukioiden
lukioitten
partitiivi lukiota lukioita
akkusatiivi lukio;
lukion
lukiot
sisäpaikallissijat
inessiivi lukiossa lukioissa
elatiivi lukiosta lukioista
illatiivi lukioon lukioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lukiolla lukioilla
ablatiivi lukiolta lukioilta
allatiivi lukiolle lukioille
muut sijamuodot
essiivi lukiona lukioina
translatiivi lukioksi lukioiksi
abessiivi lukiotta lukioitta
instruktiivi lukioin
komitatiivi lukioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lukio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Reinhold von Beckerin käyttöön ottama sana[1]

Käännökset[muokkaa]

Huom! Lukio on Suomen koulutusjärjestelmän osa, eikä täydellisiä vastineita välttämättä ole muissa maissa ja siksi käännökset ovat vain lähimpiä vastaavia, Suomessa käytettävää ruotsinkielistä virallista käännöstä lukuun ottamatta.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Osakäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

erikoislukio, iltalukio, kesälukio, lukiokynnys, lukioluokka, lukiotodistus, musiikkilukio, taidelukio, tekniikkalukio, tyttölukio, urheilulukio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lukio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.