loukkaantuminen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

loukkaantuminen (38)

  1. se, että joku loukkaantuu fyysisesti, vamman tuleminen
    Jalkapallo-ottelussa säästyttiin loukkaantumisilta.
  2. pahastuminen
    Minua ärsyttää ihmisten jatkuva loukkaantuminen pienistä asioista.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loukkaantuminen loukkaantumiset
genetiivi loukkaantumisen loukkaantumisten
loukkaantumisien
partitiivi loukkaantumista loukkaantumisia
akkusatiivi loukkaantuminen;
loukkaantumisen
loukkaantumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi loukkaantumisessa loukkaantumisissa
elatiivi loukkaantumisesta loukkaantumisista
illatiivi loukkaantumiseen loukkaantumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi loukkaantumisella loukkaantumisilla
ablatiivi loukkaantumiselta loukkaantumisilta
allatiivi loukkaantumiselle loukkaantumisille
muut sijamuodot
essiivi loukkaantumisena
(loukkaantumisna)
loukkaantumisina
translatiivi loukkaantumiseksi loukkaantumisiksi
abessiivi loukkaantumisetta loukkaantumisitta
instruktiivi loukkaantumisin
komitatiivi loukkaantumisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo loukkaantumise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
loukkaantumis-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

loukkaantuminen

  1. (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä loukkaantua