loma

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

loma (10)

  1. pitkähkö yhtenäinen lepokausi uurastuksen vastapainona
    Loman pituus on lakisääteinen.
    Lomalla ei käydä työssä tai koulussa.
  2. (vanhentunut) väli, rako, lähinnä yhdyssanoissa ja adverbeissä
    Aurinko paistoi pilvien lomasta.
    Opiskelun lomassa tulisi ulkoilla riittävästi.
    Työn lomassa pidettävät lepotuokiot rajoittuvat lähes vain ruoka- ja kahvitaukoihin.
    Uteliaat silmät pälyilevät verhojen lomasta.

[muokkaa] Taivutus

[muokkaa] Käännökset

lepokausi

[muokkaa] Liittyvät sanat

adverbit

lomasta, lomassa, lomaan, lomatusten, lomittain, lomakkain

äitiysloma, aktiiviloma, hammasloma, hiihtoloma, iltaloma, isyysloma, joululoma, kaupunkiloma, kesäloma, kotiloma, kuntoisuusloma, loma-aika, loma-asunto, lomahotelli, lomailija, lomailla, lomailu, lomakausi, lomake, lomakeskus, lomakielto, lomakohde, lomakorvaus, lomakoti, lomakylä, lomalainen, lomaliitos, lomamatka, lomamökki, lomanmääräytymiskuukausi, lomanmääräytymisvuosi, lomanviettäjä, lomanvietto, lomanviettopaikka, lomaoikeus, lomaosake, lomaosakeasunto, lomaosakehuoneisto, lomaosakemökki, lomaosoite, lomapäivä, lomapaketti, lomaraha, lomasävel, lomasijainen, lomasijaisuus, lomatodistus, lomauttaa, lomautus, pääsiäisloma, pakkoloma, rantaloma, sädeloma, sairasloma, sairausloma, säteilyloma, seksiloma, stressiloma, talviloma, terveysloma, toipumisloma, unelmaloma, urheiluloma, vanhempainloma, vuosiloma

[muokkaa] Ruotsi

[muokkaa] Verbi

lom|a (1) (-ar, -ade, -at)

  1. tallustella, löntystellä
  2. talsia tiehensä
Käyttäjä
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
navigaatio
Työkalut
Muilla kielillä