loma
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
loma (10)
- pitkähkö yhtenäinen lepokausi uurastuksen vastapainona
- Loman pituus on lakisääteinen.
- Lomalla ei käydä työssä tai koulussa.
- (vanhentunut) väli, rako, lähinnä yhdyssanoissa ja adverbeissä
- Aurinko paistoi pilvien lomasta.
- Opiskelun lomassa tulisi ulkoilla riittävästi.
- Työn lomassa pidettävät lepotuokiot rajoittuvat lähes vain ruoka- ja kahvitaukoihin.
- Uteliaat silmät pälyilevät verhojen lomasta.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | loma | lomat |
| genetiivi | loman | lomien (lomain) |
| partitiivi | lomaa | lomia |
| akkusatiivi | loma; loman | lomat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lomassa | lomissa |
| elatiivi | lomasta | lomista |
| illatiivi | lomaan | lomiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lomalla | lomilla |
| ablatiivi | lomalta | lomilta |
| allatiivi | lomalle | lomille |
| Muut | ||
| essiivi | lomana | lomina |
| translatiivi | lomaksi | lomiksi |
| abessiivi | lomatta | lomitta |
| instruktiivi | – | lomin |
| komitatiivi | – | lomine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
lepokausi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Ruotsi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lom|a (1) (-ar, -ade, -at)
- tallustella, löntystellä
- talsia tiehensä