lokero

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lokero (2)[1]

  1. pienehkö säilytystila

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlokero/
  • tavutus: lo‧ke‧ro

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lokero lokerot
genetiivi lokeron lokerojen
lokeroiden
lokeroitten
partitiivi lokeroa lokeroita
lokeroja
akkusatiivi lokero;
lokeron
lokerot
sisäpaikallissijat
inessiivi lokerossa lokeroissa
elatiivi lokerosta lokeroista
illatiivi lokeroon lokeroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lokerolla lokeroilla
ablatiivi lokerolta lokeroilta
allatiivi lokerolle lokeroille
muut sijamuodot
essiivi lokerona lokeroina
translatiivi lokeroksi lokeroiksi
abessiivi lokerotta lokeroitta
instruktiivi lokeroin
komitatiivi lokeroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lokero-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ekolokero, hansikaslokero, muistilokero, ovilokero, pakastelokero, pankkilokero, salalokero, tallelokero

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lokero Kielitoimiston sanakirjassa
  • lokero Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2