loikkia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
loikkia
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta loikka
Verbi[muokkaa]
loikkia (61-A) (taivutus[luo])[1]
- hyppiä pitkin askelin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈloi̯kːiɑˣ/
- tavutus: loik‧ki‧a
Etymologia[muokkaa]
- frekventatiivijohdos verbistä loikata
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loikkia Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 61-A