lohko

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Lohko



Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lohko (1)

  1. jostain lohjennut tai lohkaistu, leikattu tai muuten irrotettu pala
    appelsiinin lohko, omenan lohkoja
  2. tietyn alueen samassa sarjassa pelaavat urheilujoukkueet
    Lohko-B:ssä pelaavat Nigeria, Norsunluurannikko, Mali ja Benin.
  3. (sodankäynti) alue joka on määrätty tietyn yksikön vastuulle
    Turun lohkon ainoa varsinainen taistelu talvisodassa oli Utön taistelu.
    Divisioonan vastuualue oli jaettu kolmeen lohkoon, joista Muolaanjärven ja Kirkkojärven välistä Kyyrölän lohkoa puolusti Jalkaväkirykmentti 31.
  4. (tekniikka) sylinterilohko
  5. (tietotekniikka) tietty määrä dataa, joka voidaan tyypillisesti lukea ja kirjoittaa yhdellä operaatiolla
    Tietoa siirretään levyltä ja levylle aina kokonaisina lohkoina.
    Suuresta lohkokoosta on hyötyä, kun dataa luetaan peräkkäisistä osoitteista.
  6. (tietotekniikka) sarja lauseita yhdistettynä yhdeksi lauseeksi, koodilohko
    Paikalliset muuttujat näkyvät vain siinä lohkossa, missä ne ovat määritelty.
    C:ssä muuttujat esitellään aina lohkon alussa toisin kuin C++:ssa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lohko lohkot
genetiivi lohkon lohkojen
(lohkoin)
partitiivi lohkoa lohkoja
akkusatiivi lohko; lohkon lohkot
Sisäpaikallissijat
inessiivi lohkossa lohkoissa
elatiivi lohkosta lohkoista
illatiivi lohkoon lohkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi lohkolla lohkoilla
ablatiivi lohkolta lohkoilta
allatiivi lohkolle lohkoille
Muut
essiivi lohkona lohkoina
translatiivi lohkoksi lohkoiksi
abessiivi lohkotta lohkoitta
instruktiivi lohkoin
komitatiivi lohkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lohko

  1. (taivutusmuoto) lohkoa