lohdutus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lohdutus (39)

  1. lohduttaminen; Taide herättää ylevämmän käsityksen elämästä ja suo lohdutusta vaivoissa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lohdutus lohdutukset
genetiivi lohdutuksen lohdutusten
lohdutuksien
partitiivi lohdutusta lohdutuksia
akkusatiivi lohdutus; lohdutuksen lohdutukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi lohdutuksessa lohdutuksissa
elatiivi lohdutuksesta lohdutuksista
illatiivi lohdutukseen lohdutuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi lohdutuksella lohdutuksilla
ablatiivi lohdutukselta lohdutuksilta
allatiivi lohdutukselle lohdutuksille
Muut
essiivi lohdutuksena lohdutuksina
translatiivi lohdutukseksi lohdutuksiksi
abessiivi lohdutuksetta lohdutuksitta
instruktiivi lohdutuksin
komitatiivi lohdutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin lohduttaa vartalosta lohdut- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]