lohduttaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lohduttaa (53-C) (taivutus[luo])
- yrittää parantaa toisen pahaa mieltä esim. halaamalla tai sanomalla jotain mukavaa
- Anneli tuli halaamaan ja yritti lohduttaa, kun olimme hävinneet sen tärkeän pelin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlohdut̪ːɑːˣ/
- tavutus: loh‧dut‧taa
Etymologia[muokkaa]
Mahdollisesti kirjakieleen luotu sana Kymeenlaakson murteen sanan lohtua ’sulaa, irrota’ pohjalta, josta myös saman murteen lohduttaa ’lohkaista, irrottaa’[1]
Käännökset[muokkaa]
1. yrittää parantaa toisen pahaa mieltä esim. halaamalla tai sanomalla jotain mukavaa
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: lohdutus
- verbit: lohdutella, lohduttautua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lohduttaa Kielitoimiston sanakirjassa