liitto

Suomi

Substantiivi

liitto (1-C) (monikko liitot)

1. sopimus kahden tai useamman ihmisen välisestä yhteistyöstä tms; yhdistys
2. järjestö, ammattiliitto
3. (kristinusko) liitto Jumalan ja valittujen välillä

   Vanhassa liitossa Jumala valitsi kansan itselleen, mutta uudessa liitossa Jumala antoi valinnan liittoon kuulumiselle ihmisille.

4. (puhek.) avioliitto, avoliitto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	liitto	liitot
genetiivi	liiton	liittojen (liittoin)
partitiivi	liittoa	liittoja
akkusatiivi	liitto; liiton	liitot
Sisäpaikallissijat
inessiivi	liitossa	liitoissa
elatiivi	liitosta	liitoista
illatiivi	liittoon	liittoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	liitolla	liitoilla
ablatiivi	liitolta	liitoilta
allatiivi	liitolle	liitoille
Muut
essiivi	liittona	liittoina
translatiivi	liitoksi	liitoiksi
abessiivi	liitotta	liitoitta
instruktiivi	–	liitoin
komitatiivi	–	liittoine- + omistusliite

Käännökset

1. keskinäinen sopimus

bosnia: savez m. englanti: union, alliance, league, (raamatullinen) covenant espanja: unión f. ido: asuciuro italia: unione f. kroatia: savez m.

portugali: união puola: unia f. romania: uniune f. serbia: savez, савез m. serbokroaatti: savez, савез m. venäjä: союз, альянс, связь, (valtiollinen) договор viro: liit

2. ammattijärjestö

englanti: syndicate, (brittienglantia) trade union, (amerikanenglantia) labor union espanja: sindicato

ruotsi: allians venäjä: профессиональный союз, профсоюз

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• ammattiliitto, avioliitto, avoliitto, salaliitto, sanaliitto, valtioliitto, liittokunta, liittovaltio