lieveilmiö
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lieveilmiö (3)
- jostakin ilmiöstä johtuva kielteinen ilmiö, jota ei yleensä haluttaisi syntyvän
- Huumeidenkäytön laittomuuteen liittyneet lieveilmiöt aiheuttivat järjestyshäiriöitä asuinympäristössä ja muun muassa tästä johtuen henkilöt tulivat asunnoistaan häädetyiksi.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlie̯ʋeˣˌilmiø/
- tavutus: lie‧ve‧il‧mi‧ö
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lieveilmiö | lieveilmiöt |
| genetiivi | lieveilmiön | lieveilmiöiden lieveilmiöitten |
| partitiivi | lieveilmiötä | lieveilmiöitä |
| akkusatiivi | lieveilmiö; lieveilmiön |
lieveilmiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lieveilmiössä | lieveilmiöissä |
| elatiivi | lieveilmiöstä | lieveilmiöistä |
| illatiivi | lieveilmiöön | lieveilmiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lieveilmiöllä | lieveilmiöillä |
| ablatiivi | lieveilmiöltä | lieveilmiöiltä |
| allatiivi | lieveilmiölle | lieveilmiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lieveilmiönä | lieveilmiöinä |
| translatiivi | lieveilmiöksi | lieveilmiöiksi |
| abessiivi | lieveilmiöttä | lieveilmiöittä |
| instruktiivi | – | lieveilmiöin |
| komitatiivi | – | lieveilmiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lieveilmiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista lieve- ja ilmiö
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lieveilmiö Kielitoimiston sanakirjassa