levä
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
levä (10)
- monenlaisia aitotumallisia yksi- tai monisoluisia eliöitä, joista osa luetaan protisteihin ja osa kasvikuntaan
- laajoista leväkasvustoista
- Meressä on levää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈleʋæ/, [ˈle̞ʋæ]
- tavutus: le‧vä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | levä | levät |
| genetiivi | levän | levien (leväin) |
| partitiivi | levää | leviä |
| akkusatiivi | levä; levän |
levät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | levässä | levissä |
| elatiivi | levästä | levistä |
| illatiivi | levään | leviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | levällä | levillä |
| ablatiivi | levältä | leviltä |
| allatiivi | levälle | leville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | levänä | levinä |
| translatiivi | leväksi | leviksi |
| abessiivi | levättä | levittä |
| instruktiivi | – | levin |
| komitatiivi | – | levine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | levä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: levääntyä
Yhdyssanat[muokkaa]
leväsieni, kultalevä, merilevä, näkinpartaislevä, panssarilevä, piilevä, punalevä, rakkolevä, ruskolevä, sahalaitalevä, sargassolevä, silmälevä, sinilevä, viherlevä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- levä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.