leini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (kansankielinen) reuma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlei̯ni/
- tavutus: lei‧ni
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leini | leinit |
genetiivi | leinin | leinien (leinein) |
partitiivi | leiniä | leinejä |
akkusatiivi | leini; leinin |
leinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leinissä | leineissä |
elatiivi | leinistä | leineistä |
illatiivi | leiniin | leineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leinillä | leineillä |
ablatiivi | leiniltä | leineiltä |
allatiivi | leinille | leineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leininä | leineinä |
translatiivi | leiniksi | leineiksi |
abessiivi | leinittä | leineittä |
instruktiivi | – | leinein |
komitatiivi | – | leineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- leini Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5