leijunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leijunta (9-J)

  1. leijuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlei̯junt̪ɑ/
  • tavutus: lei‧jun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leijunta leijunnat
genetiivi leijunnan leijuntojen
(leijuntain)
partitiivi leijuntaa leijuntoja
akkusatiivi leijunta;
leijunnan
leijunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi leijunnassa leijunnoissa
elatiivi leijunnasta leijunnoista
illatiivi leijuntaan leijuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leijunnalla leijunnoilla
ablatiivi leijunnalta leijunnoilta
allatiivi leijunnalle leijunnoille
muut sijamuodot
essiivi leijuntana leijuntoina
translatiivi leijunnaksi leijunnoiksi
abessiivi leijunnatta leijunnoitta
instruktiivi leijunnoin
komitatiivi leijuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo leijunna-
vahva vartalo leijunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]