leija
Wikisanakirja
 |
Sisällysluettelo |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- muovinen, paperinen tai kankainen lennokki, jota lennätetään tuulisella säällä pitkän narun päässä
- (slangia) leveilijä
- (slangia) pieru
- Hän heitti leijat olohuoneessa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈleijːɑ]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | leija | leijat |
| genetiivi | leijan | leijojen (leijain) |
| partitiivi | leijaa | leijoja |
| akkusatiivi | leija; leijan | leijat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leijassa | leijoissa |
| elatiivi | leijasta | leijoista |
| illatiivi | leijaan | leijoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leijalla | leijoilla |
| ablatiivi | leijalta | leijoilta |
| allatiivi | leijalle | leijoille |
| Muut | ||
| essiivi | leijana | leijoina |
| translatiivi | leijaksi | leijoiksi |
| abessiivi | leijatta | leijoitta |
| instruktiivi | – | leijoin |
| komitatiivi | – | leijoine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. lennokki
