legenda

Wikisanakirjasta
Katso myös: legendă
Wikipedia
Katso artikkeli Legenda Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

legenda (13)

  1. mytologinen sankaritaru
  2. sankaritarun päähenkilö
  3. todellisessa elämässä myönteisessä tai kielteisessä mielessä yleisesti tunnettuihin saavutuksiin yltänyt henkilö
    Hän oli legenda jo eläessään.
  4. (arkikieltä) tavallisesti jossakin määrin liioitellen kerrottu tarina tai muu kertomus
    Siellä heitettiin hervotonta legendaa.
  5. (runousoppi) pyhimyksen tai marttyyrin elämäkerta, josta on tehty eeppinen, usein sävyltään hurskas runoelma
  6. (musiikki) uskonnollissävyinen sävelrunoelma
  7. selite: selittävä teksti, kuvateksti tai muu vastaava
    Mitalin legendassa lukee: "Pro patria".
    Artikkelin alun legendasta selviää pääosin, mistä on kyse.
    Legendan mukaan kuvassa on 1950-luvun alakoululaisia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlegendɑ/
  • tavutus: le‧gen‧da

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi legenda legendat
genetiivi legendan legendoiden
legendoitten
legendojen
(legendain)
partitiivi legendaa legendoita
legendoja
akkusatiivi legenda;
legendan
legendat
sisäpaikallissijat
inessiivi legendassa legendoissa
elatiivi legendasta legendoista
illatiivi legendaan legendoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi legendalla legendoilla
ablatiivi legendalta legendoilta
allatiivi legendalle legendoille
muut sijamuodot
essiivi legendana legendoina
translatiivi legendaksi legendoiksi
abessiivi legendatta legendoitta
instruktiivi legendoin
komitatiivi legendoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo legenda-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

jonkin kolmannen kielen kautta keskiaikaisen legenda 'kertomus (erit. pyhimyksestä)' > neutrin monikon gerundiivi verbistä lēgo 'lukea' → kirj. 'jokin joka tulee lukea'

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

legenda m./f. (monikko legenda's)

  1. legenda, selite

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

legenda f. (monikko legende[luo])

  1. legenda
  2. kuvateksti

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lègēnda f.  (mon. gen. lègēndā tai lègēndī)

  1. legenda (kertomus)
  2. selite, legenda

Taivutus[muokkaa]

  yksikkö monikko
nominatiivi legenda legende
genetiivi legende legenda/legendi
datiivi-lokatiivi legendi legendama
akkusatiivi legendu legende
vokatiivi legendo legende
instrumentaali legendom legendama

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

legenda f.

  1. legenda

Serbia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lègēnda f. (kyrillinen легенда)

  1. legenda

Tšekki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

legenda f.

  1. legenda