lausunto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lausunto (1-J)

  1. (usein juridisia vaikutuksia sisältävä) suullinen toteamus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑu̯sunt̪o/, [ˈlɑ̝usʷun̪t̪ʷo̞]
  • tavutus: lau‧sun‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lausunto lausunnot
genetiivi lausunnon lausuntojen
partitiivi lausuntoa lausuntoja
akkusatiivi lausunto;
lausunnon
lausunnot
sisäpaikallissijat
inessiivi lausunnossa lausunnoissa
elatiivi lausunnosta lausunnoista
illatiivi lausuntoon lausuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lausunnolla lausunnoilla
ablatiivi lausunnolta lausunnoilta
allatiivi lausunnolle lausunnoille
muut sijamuodot
essiivi lausuntona lausuntoina
translatiivi lausunnoksi lausunnoiksi
abessiivi lausunnotta lausunnoitta
instruktiivi lausunnoin
komitatiivi lausuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lausunno-
vahva vartalo lausunto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Reinhold von Beckerin käyttöön ottama sana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

asiantuntijanlausunto, haastattelulausunto, lausuntokierros, lausuntopyyntö, loppulausunto, lääkärinlausunto, todistajanlausunto

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.