lankous
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lankous (40)
- (oikeustiede) jonkun henkilön ja hänen puolisonsa sukulaisen välinen suhde, avioliittoon perustuva sukulaisuus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑŋkous/ tai /ˈlɑŋkou̯s/
- tavutus: lan‧ko‧us / lan‧kous
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lankous | lankoudet |
genetiivi | lankouden | lankouksien |
partitiivi | lankoutta | lankouksia |
akkusatiivi | lankous; lankouden |
lankoudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lankoudessa | lankouksissa |
elatiivi | lankoudesta | lankouksista |
illatiivi | lankouteen | lankouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lankoudella | lankouksilla |
ablatiivi | lankoudelta | lankouksilta |
allatiivi | lankoudelle | lankouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lankoutena | lankouksina |
translatiivi | lankoudeksi | lankouksiksi |
abessiivi | lankoudetta | lankouksitta |
instruktiivi | – | lankouksin |
komitatiivi | – | lankouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lankoude- | |
vahva vartalo | lankoute- | |
konsonantti- vartalo |
lankout- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lankous Kielitoimiston sanakirjassa