lankku

Suomi

Substantiivi

lankku (1-A) (monikko lankut)

1. poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen sahatavaramitoituksen mukainen puutavara, jonka paksuus on yli 38 mm ja leveys on yli 75 mm
2. (puhekieltä, musiikki) umpipuinen sähkökitara, lankkukitara

Käännökset

1. puutavara

englanti: plank hollanti: plank ruotsi: planka

vepsä: laud viro: plank

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• 1. parru, lauta, soiro

Yhdyssanat

• lankkupihvi