laihuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laihuus (40)

  1. se, että on laiha

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑi̯huːs/
  • tavutus: lai‧huus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laihuus laihuudet
genetiivi laihuuden laihuuksien
partitiivi laihuutta laihuuksia
akkusatiivi laihuus;
laihuuden
laihuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi laihuudessa laihuuksissa
elatiivi laihuudesta laihuuksista
illatiivi laihuuteen laihuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laihuudella laihuuksilla
ablatiivi laihuudelta laihuuksilta
allatiivi laihuudelle laihuuksille
muut sijamuodot
essiivi laihuutena laihuuksina
translatiivi laihuudeksi laihuuksiksi
abessiivi laihuudetta laihuuksitta
instruktiivi laihuuksin
komitatiivi laihuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laihuude-
vahva vartalo laihuute-
konsonantti-
vartalo
laihuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan laiha vartalosta laih- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laihuus Kielitoimiston sanakirjassa