laidun

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laidun (33-F)

  1. alue jossa kasveja ravinnokseen käyttävät eläimet syövät

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi laidun laitumet
genetiivi laitumen laitumien
laidunten
partitiivi laidunta laitumia
akkusatiivi laidun; laitumen laitumet
Sisäpaikallissijat
inessiivi laitumessa laitumissa
elatiivi laitumesta laitumista
illatiivi laitumeen laitumiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi laitumella laitumilla
ablatiivi laitumelta laitumilta
allatiivi laitumelle laitumille
Muut
essiivi laitumena
(laidunna)
laitumina
translatiivi laitumeksi laitumiksi
abessiivi laitumetta laitumitta
instruktiivi laitumin
komitatiivi laitumine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

karjanlaidun, kesälaidun, laidunhalvaus, laidunkausi, laidunkouristus, laidunkuume, laidunmaa, laidunnurmi, laidunnus, laidunrehu, laidunruoho, laidunruokinta, laiduntaa, laiduntaminen, lammaslaidun, luonnonlaidun, mehiläislaidun, peltolaidun, riistalaidun, viljelyslaidun

Aiheesta muualla[muokkaa]