lahonnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lahonnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä lahota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lahonnut | lahonneet |
| genetiivi | lahonneen | lahonneiden lahonneitten |
| partitiivi | lahonnutta | lahonneita |
| akkusatiivi | lahonnut; lahonneen | lahonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lahonneessa | lahonneissa |
| elatiivi | lahonneesta | lahonneista |
| illatiivi | lahonneeseen | lahonneisiin lahonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lahonneella | lahonneilla |
| ablatiivi | lahonneelta | lahonneilta |
| allatiivi | lahonneelle | lahonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lahonneena | lahonneina |
| translatiivi | lahonneeksi | lahonneiksi |
| abessiivi | lahonneetta | lahonneitta |
| instruktiivi | – | lahonnein |
| komitatiivi | – | lahonneine |