lahjoitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lahjoitus (39)
- oikeustoimi, jolla joku luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan vastikkeetta toiselle esineen, oikeuden tai omaisuusarvon
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑhjoi̯t̪us/
- tavutus: lah‧joi‧tus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lahjoitus | lahjoitukset |
| genetiivi | lahjoituksen | lahjoitusten lahjoituksien |
| partitiivi | lahjoitusta | lahjoituksia |
| akkusatiivi | lahjoitus; lahjoituksen |
lahjoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lahjoituksessa | lahjoituksissa |
| elatiivi | lahjoituksesta | lahjoituksista |
| illatiivi | lahjoitukseen | lahjoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lahjoituksella | lahjoituksilla |
| ablatiivi | lahjoitukselta | lahjoituksilta |
| allatiivi | lahjoitukselle | lahjoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lahjoituksena | lahjoituksina |
| translatiivi | lahjoitukseksi | lahjoituksiksi |
| abessiivi | lahjoituksetta | lahjoituksitta |
| instruktiivi | – | lahjoituksin |
| komitatiivi | – | lahjoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lahjoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lahjoitus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä lahjoittaa (lahjoit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. lahjoitus
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
lahjoitusrahasto, miljoonalahjoitus, rahalahjoitus, testamenttilahjoitus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lahjoitus Kielitoimiston sanakirjassa