laajennus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laajennus (39)[1]

  1. laajentamisen tulos, joskus laajenemisen tai laajentumisen tulos
    Pellon laajennus, pallolaajennus, sydämen laajennus.
  2. osa joka on saatu aikaan laajentamalla
    Eduskuntatalon laajennus valmistui 1978.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːjenːus/
  • tavutus: laa‧jen‧nus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laajennus laajennukset
genetiivi laajennuksen laajennusten
laajennuksien
partitiivi laajennusta laajennuksia
akkusatiivi laajennus;
laajennuksen
laajennukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laajennuksessa laajennuksissa
elatiivi laajennuksesta laajennuksista
illatiivi laajennukseen laajennuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laajennuksella laajennuksilla
ablatiivi laajennukselta laajennuksilta
allatiivi laajennukselle laajennuksille
muut sijamuodot
essiivi laajennuksena laajennuksina
translatiivi laajennukseksi laajennuksiksi
abessiivi laajennuksetta laajennuksitta
instruktiivi laajennuksin
komitatiivi laajennuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laajennukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laajennus-

Etymologia[muokkaa]

laajentaa (heikko vartalo laajenna-) + -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aluelaajennus, laajennusosa, laajennussuunnitelma, laajennustyö, laajennuskortti, laajennussauma, pallolaajennus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39