laajennus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laajennus (39)[1]

  1. laajentaminen
    Pellon laajennus.
  2. osa joka on saatu aikaan laajentamalla
    Eduskuntatalon laajennus valmistui 1978.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi laajennus laajennukset
genetiivi laajennuksen laajennusten
laajennuksien
partitiivi laajennusta laajennuksia
akkusatiivi laajennus; laajennuksen laajennukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi laajennuksessa laajennuksissa
elatiivi laajennuksesta laajennuksista
illatiivi laajennukseen laajennuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi laajennuksella laajennuksilla
ablatiivi laajennukselta laajennuksilta
allatiivi laajennukselle laajennuksille
Muut
essiivi laajennuksena laajennuksina
translatiivi laajennukseksi laajennuksiksi
abessiivi laajennuksetta laajennuksitta
instruktiivi laajennuksin
komitatiivi laajennuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39