lähettäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lähettäjä (10)[1]

  1. se joka lähettää

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlæhet̪ˌt̪æjæ/
  • tavutus: lä‧het‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lähettäjä lähettäjät
genetiivi lähettäjän lähettäjien
(lähettäjäin)
partitiivi lähettäjää lähettäjiä
akkusatiivi lähettäjä;
lähettäjän
lähettäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi lähettäjässä lähettäjissä
elatiivi lähettäjästä lähettäjistä
illatiivi lähettäjään lähettäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lähettäjällä lähettäjillä
ablatiivi lähettäjältä lähettäjiltä
allatiivi lähettäjälle lähettäjille
muut sijamuodot
essiivi lähettäjänä lähettäjinä
translatiivi lähettäjäksi lähettäjiksi
abessiivi lähettäjättä lähettäjittä
instruktiivi lähettäjin
komitatiivi lähettäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lähettäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

junanlähettäjä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10