kyretti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kyretti (5-C)

  1. (lääketiede) pitkävartinen, kauhantapainen työkalu, jolla poistetaan vieraita kappaleita ruumiista tai kaavitaan iriti ainetta; kaavin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kyretti kyretit
genetiivi kyretin kyrettien
(kyrettein)
partitiivi kyrettiä kyrettejä
akkusatiivi kyretti;
kyretin
kyretit
sisäpaikallissijat
inessiivi kyretissä kyreteissä
elatiivi kyretistä kyreteistä
illatiivi kyrettiin kyretteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyretillä kyreteillä
ablatiivi kyretiltä kyreteiltä
allatiivi kyretille kyreteille
muut sijamuodot
essiivi kyrettinä kyretteinä
translatiivi kyretiksi kyreteiksi
abessiivi kyretittä kyreteittä
instruktiivi kyretein
komitatiivi kyretteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kyreti-
vahva vartalo kyretti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ranskan sanasta curette

Käännökset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Tietosanakirja. 5 osa, Kulttuurisana—Mandingo / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. (Project Runebergissa). Helsinki: Tietosanakirja, 1913: hakusana Kyretti