kyntäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kyntäminen (38)
- teonnimi verbistä kyntää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyntäminen | kyntämiset |
| genetiivi | kyntämisen | kyntämisten kyntämisien |
| partitiivi | kyntämistä | kyntämisiä |
| akkusatiivi | kyntäminen; kyntämisen |
kyntämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyntämisessä | kyntämisissä |
| elatiivi | kyntämisestä | kyntämisistä |
| illatiivi | kyntämiseen | kyntämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyntämisellä | kyntämisillä |
| ablatiivi | kyntämiseltä | kyntämisiltä |
| allatiivi | kyntämiselle | kyntämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyntämisenä (kyntämisnä) |
kyntämisinä |
| translatiivi | kyntämiseksi | kyntämisiksi |
| abessiivi | kyntämisettä | kyntämisittä |
| instruktiivi | – | kyntämisin |
| komitatiivi | – | kyntämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyntämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kyntämis- | |