kyökki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kyökki (5-A)

  1. (arkikieltä, kansanomainen) keittiö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkyø̯kːi/, [ˈk̟ʷyø̞k̟ːi]
  • tavutus: kyök‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kyökki kyökit
genetiivi kyökin kyökkien
(kyökkein)
partitiivi kyökkiä kyökkejä
akkusatiivi kyökki;
kyökin
kyökit
sisäpaikallissijat
inessiivi kyökissä kyökeissä
elatiivi kyökistä kyökeistä
illatiivi kyökkiin kyökkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyökillä kyökeillä
ablatiivi kyökiltä kyökeiltä
allatiivi kyökille kyökeille
muut sijamuodot
essiivi kyökkinä kyökkeinä
translatiivi kyökiksi kyökeiksi
abessiivi kyökittä kyökeittä
instruktiivi kyökein
komitatiivi kyökkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kyöki-
vahva vartalo kyökki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • ruotsin kök, ’keittiö’

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kyökki Kielitoimiston sanakirjassa