kuvio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mandelbrotin joukon muodostama kuvio

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuvio (3)[1]

  1. usein symmetrinen ja toistuva graafinen esitys, joka mahdollisesti muodostaa jonkinlaisen hahmon
  2. ääriviivojensa määrittämä abstrakti muoto
  3. jokin vakioitu ja toistuva liikerata
  4. (toistuva) sävelkulku, sävelkuvio, lyhyt yhtenäinen säveljakso
  5. puhetaidollinen koukero

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kuvio kuviot
genetiivi kuvion kuvioiden
kuvioitten
(kuvioin)
partitiivi kuviota kuvioita
akkusatiivi kuvio; kuvion kuviot
Sisäpaikallissijat
inessiivi kuviossa kuvioissa
elatiivi kuviosta kuvioista
illatiivi kuvioon kuvioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kuviolla kuvioilla
ablatiivi kuviolta kuvioilta
allatiivi kuviolle kuvioille
Muut
essiivi kuviona kuvioina
translatiivi kuvioksi kuvioiksi
abessiivi kuviotta kuvioitta
instruktiivi kuvioin
komitatiivi kuvioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3