kuvaava
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kuvaava
- jotakin hyvin luonnehtiva, tyypillinen, luonteenomainen
Verbi[muokkaa]
kuvaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuvata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuvaava | kuvaavat |
| genetiivi | kuvaavan | kuvaavien (kuvaavain) |
| partitiivi | kuvaavaa | kuvaavia |
| akkusatiivi | kuvaava; kuvaavan | kuvaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuvaavassa | kuvaavissa |
| elatiivi | kuvaavasta | kuvaavista |
| illatiivi | kuvaavaan | kuvaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuvaavalla | kuvaavilla |
| ablatiivi | kuvaavalta | kuvaavilta |
| allatiivi | kuvaavalle | kuvaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuvaavana | kuvaavina |
| translatiivi | kuvaavaksi | kuvaaviksi |
| abessiivi | kuvaavatta | kuvaavitta |
| instruktiivi | – | kuvaavin |
| komitatiivi | – | kuvaavine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuvaava Kielitoimiston sanakirjassa