kuuluminen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kuuluminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä kuulua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kuuluminen kuulumiset
genetiivi kuulumisen kuulumisten
kuulumisien
partitiivi kuulumista kuulumisia
akkusatiivi kuuluminen; kuulumisen kuulumiset
Sisäpaikallissijat
inessiivi kuulumisessa kuulumisissa
elatiivi kuulumisesta kuulumisista
illatiivi kuulumiseen kuulumisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kuulumisella kuulumisilla
ablatiivi kuulumiselta kuulumisilta
allatiivi kuulumiselle kuulumisille
Muut
essiivi kuulumisena kuulumisina
translatiivi kuulumiseksi kuulumisiksi
abessiivi kuulumisetta kuulumisitta
instruktiivi kuulumisin
komitatiivi kuulumisine-
+ omistusliite