kuulma

Wikisanakirjasta

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kuulma (inf kuulda, yks 1 kuulen)

  1. kuulla
    Kuulsin hüüdeid. – Kuulin huutoja.

Taivutus[muokkaa]

Päämuodot
ma-infinitiivi kuulma
da-infinitiivi kuulda
preesensin yksikön 3. persoona kuuleb
imperfektin yksikön 1. persoona kuulsin
imperfektin yksikön 3. persoona kuulis
imperatiivin yksikön 3. persoona kuulgu
v-partisiippi kuulev
nud-partisiippi kuulnud
preesensin passiivi kuuldakse
tud-partisiippi elatud

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]