kuuliaisuus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuuliaisuus (40)

  1. se, että on kuuliainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kuuliaisuus kuuliaisuudet
genetiivi kuuliaisuuden kuuliaisuuksien
partitiivi kuuliaisuutta kuuliaisuuksia
akkusatiivi kuuliaisuus; kuuliaisuuden kuuliaisuudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi kuuliaisuudessa kuuliaisuuksissa
elatiivi kuuliaisuudesta kuuliaisuuksista
illatiivi kuuliaisuuteen kuuliaisuuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kuuliaisuudella kuuliaisuuksilla
ablatiivi kuuliaisuudelta kuuliaisuuksilta
allatiivi kuuliaisuudelle kuuliaisuuksille
Muut
essiivi kuuliaisuutena kuuliaisuuksina
translatiivi kuuliaisuudeksi kuuliaisuuksiksi
abessiivi kuuliaisuudetta kuuliaisuuksitta
instruktiivi kuuliaisuuksin
komitatiivi kuuliaisuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan kuuliainen vartalosta kuuliais- ja takaliitteestä -uus

Käännökset[muokkaa]