kutteri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kutteri (6)
- yksimastoinen pitkittäistakiloitu purjealus, jossa saattaa olla kokkapuu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkut̪ːeri/
- tavutus: kut‧te‧ri
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kutteri
- (tekniikka, vanh.) jyrsimen tai puuhöyläkoneen pyörivä terä, muu teräpää
- (slangia) kutterinpuru, jyrsintä tai puuhöyläkonetta käytettäessä syntyvä hienojakoinen lastumainen puru
- lihanjalostustehtaan pikajauhaja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kutteri | kutterit |
genetiivi | kutterin | kutterien kuttereiden kuttereitten |
partitiivi | kutteria | kuttereita kuttereja |
akkusatiivi | kutteri; kutterin |
kutterit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kutterissa | kuttereissa |
elatiivi | kutterista | kuttereista |
illatiivi | kutteriin | kuttereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kutterilla | kuttereilla |
ablatiivi | kutterilta | kuttereilta |
allatiivi | kutterille | kuttereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kutterina | kuttereina |
translatiivi | kutteriksi | kuttereiksi |
abessiivi | kutteritta | kuttereitta |
instruktiivi | – | kutterein |
komitatiivi | – | kuttereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kutteri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
- germaanisista kielistä; vertaa englannin kielen sana cutter, saksan Kutter ja ruotsin kutter ("leikkuri")
Käännökset[muokkaa]
1. pyörivä terä
|
2. puru
Ks. kutterinpuru |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kutteri Kielitoimiston sanakirjassa