kutiini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kutiini (6)
- (kasvitiede) päällysketon erittämä vahamainen aine, joka muodostaa kasvin kutikulan
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutiini | kutiinit |
| genetiivi | kutiinin | kutiinien kutiineiden kutiineitten |
| partitiivi | kutiinia | kutiineita kutiineja |
| akkusatiivi | kutiini; kutiinin |
kutiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutiinissa | kutiineissa |
| elatiivi | kutiinista | kutiineista |
| illatiivi | kutiiniin | kutiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutiinilla | kutiineilla |
| ablatiivi | kutiinilta | kutiineilta |
| allatiivi | kutiinille | kutiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutiinina | kutiineina |
| translatiivi | kutiiniksi | kutiineiksi |
| abessiivi | kutiinitta | kutiineitta |
| instruktiivi | – | kutiinein |
| komitatiivi | – | kutiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kutiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. päällysketon erittämä vahamainen aine, joka muodostaa kasvin kutikulan
|