kusettaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kusettaa (53-C) (taivutus[luo])
- (alatyyliä, arkikieltä) tuntea virtsaamisen tarvetta
- Voi että kun mua kusettaa. Mistä löytyis vessa?
- (alatyyliä, arkikieltä) viedä lemmikki ulos, jotta se voi virtsata; käyttää
- Kusetin koiraa ulkona.
- (alatyyliä, arkikieltä) huijata jotakuta
- Se autotrokari kusetti siinä kaupassa Mattia oikein kunnolla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkuset̪ːɑːˣ/
- tavutus: ku‧set‧taa
Käännökset[muokkaa]
3. alat. huijata
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kusettaa Kielitoimiston sanakirjassa