kuolevainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kuolevainen (38) (komparatiivi kuolevaisempi, superlatiivi kuolevaisin) (taivutus [luo])
- sellainen, joka on joskus kuoleva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkuo̯leˌʋɑi̯nen/
- tavutus: kuo‧le‧vai‧nen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kuolevaisuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuolevainen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
kuolevainen (38) (monikko kuolevaiset)
- (kuvaannollisesti) ihminen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuolevainen | kuolevaiset |
genetiivi | kuolevaisen | kuolevaisten kuolevaisien |
partitiivi | kuolevaista | kuolevaisia |
akkusatiivi | kuolevainen; kuolevaisen |
kuolevaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuolevaisessa | kuolevaisissa |
elatiivi | kuolevaisesta | kuolevaisista |
illatiivi | kuolevaiseen | kuolevaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuolevaisella | kuolevaisilla |
ablatiivi | kuolevaiselta | kuolevaisilta |
allatiivi | kuolevaiselle | kuolevaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuolevaisena (kuolevaisna) |
kuolevaisina |
translatiivi | kuolevaiseksi | kuolevaisiksi |
abessiivi | kuolevaisetta | kuolevaisitta |
instruktiivi | – | kuolevaisin |
komitatiivi | – | kuolevaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuolevaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuolevais- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kuolevainen Kielitoimiston sanakirjassa