kuolettaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kuolettaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) puuduttaa
    Hammas kuoletettiin ennen poistoa.
  2. (lääketiede) tuhota jkn. kudos kuumentamalla
  3. (kuvaannollisesti) tukahduttaa, lannistaa
    Lopulta kaipuu kuolettaa rakkauden.
  4. (oikeustiede) mitätöidä, julistaa mitättömäksi
    Kadonnut ajokorttini kuoletettiin.
    Eräät asiakirjat voidaan kuolettaa vai esittämällä ne kuolettamista haettaessa.
  5. (liiketaloustiede) maksaa velkaa vähin erin; tehdä poisto kirjanpidossa
    Lainaa kuoletetaan koronmaksun yhteydessä.
    Laitteiden arvoa kuoletetaan suunnitelmallisesti.
  6. (urheilu) vaimentaa liika vauhti liikkessä olevasta pallosta
    Pekka kuoletti pallon ja laukaisi.
  7. (harvinainen) hoitaa kuolevaa, olla saapuvilla jkn. kuollessa
    Lähiomaiset kuolettivat vanhusta.
  8. (harvinainen) tappaa, surmata
    Tauti on kuolettanut tuhansia.
    Kylmyys ja kuivuus kuolettavat kasveja.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuo̯let̪ːɑːˣ/
  • tavutus: kuo‧let‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]