kunnianosoitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kunnianosoitus (39)
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana osista kunnia (genetiivi) ja osoitus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kunnianosoitus | kunnianosoitukset |
| genetiivi | kunnianosoituksen | kunnianosoitusten kunnianosoituksien |
| partitiivi | kunnianosoitusta | kunnianosoituksia |
| akkusatiivi | kunnianosoitus; kunnianosoituksen |
kunnianosoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kunnianosoituksessa | kunnianosoituksissa |
| elatiivi | kunnianosoituksesta | kunnianosoituksista |
| illatiivi | kunnianosoitukseen | kunnianosoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kunnianosoituksella | kunnianosoituksilla |
| ablatiivi | kunnianosoitukselta | kunnianosoituksilta |
| allatiivi | kunnianosoitukselle | kunnianosoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kunnianosoituksena | kunnianosoituksina |
| translatiivi | kunnianosoitukseksi | kunnianosoituksiksi |
| abessiivi | kunnianosoituksetta | kunnianosoituksitta |
| instruktiivi | – | kunnianosoituksin |
| komitatiivi | – | kunnianosoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kunnianosoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kunnianosoitus- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kunnianosoitus Kielitoimiston sanakirjassa